Vantaan kaupungin talousarvioesityksestä ilmenee, että lainaa tarvitaan ensi vuonna kolmisenkymmentä miljoonaa vähemmän kuin Vantaa-sopimuksessa arvioitiin. Poistoista pystytään kattamaan vain puolet ja tilikauden tulos jää näin ollen reilut kolmekymmentä miljoonaa pakkaselle, kuitenkin noin 20 miljoonaa vähemmän kuin Vantaa -sopimuksessa on arvioitu.

Hyvä niin, ettei velka kasva. Toisaalta ankaraa sosiaali- ja terveysmenojen kuristusta voitaisiin hiukan keventää.

Kaupunginhallituksen ja valtuustoryhmien neuvottelussa jotain saatiinkin aikaan. Vasemmistoliitto oli useimmissa esityksissä mukana jo aloitteen tekijänä. Määrärahaesityksistä hyväksyttiin yksimielisesti lisäyksiä noin 1,2 miljoonaa euroa: päihdeluollon palveluihin +250 000, kotioitoon +250 000, omaishoitoon +100 000, kulttuuritoimen avustuksiin +75 000, urheilujärjestöjen avustuksiin + 75 000, nuorisotoimen avustuksiin +50 000. Tärkeää oli nuorten turvatalon määrärahan palauttaminen budjettiin (160 000). Vanhojen keskusten ympäristöä ja palveluja parannetaan (100 000) ja päiväkotien pihoja (100 000). Merkittävää oli 500 000 euron määrärahan lisäys työllisyystoimiin Vasemmistoliiton esityksestä. Raha otetaan säästönä valtiolle maksettavista korvauksista, kun pitkäaikaistyöttömyys alenee. Vapaa-ajanlautakunnan yksimielisesti esittämä nuorisotoimen määrärahojen säilyttäminen 2009 tasolla ei saanut kh:n kannatusta, vain nuorisotoimen avustuksiin saatiin tuo edellä mainittu lisäys.

Hyväksytyksi tuli Vasemmistoliiton esitys ilmastomuutoksen hillitsemistoimien täsmentämisestä Vantaa-sopimuksen mukaisesti. Valtuuston käsitteyä jäi vielä odottamaan Havukosken terapia-altaan käytön jatkaminen.

Kaksi kovaa vääntöä jää ensi vuodelle: Terveyskeskusten puolustaminen ja tilakeskuksen yhtiöittäminen. Porvariryhmät kiirehtivät tilakeskuksen monien yhtiöiden ja rahastojen valmistelua ja toimeenpanoa. Tämä on selvästi ideologinen kiire. Kaupungin koknaishallinta tilojensa ylläpidossa ja kehittämisessä uhkaa jäädä jalkoihin ja konsernihallinnon kaukaisiin kabinetteihin. Perussuomalaiset olivat vallan yksityistämisen kannalla, vaikka Vantaa-sopimuksella yksityistämishanke torjuttiin.

Maininnat Katriinan terveyskeskuksen lopettamisesta poistetaan budjettikirjasta, mutta kamppailu paikallisten terveysasemien puolesta jatkuu. Selvitys tulee käsittelyyn alkuvuodesta. Näissä molemmissa kysymyksissä on kova vyörytys käynnissä ja paikallisen väen ja myös ay-väen valppautta tarvitaan. Vasemmistoliiton esitys Sipoon mallin kokeilusta terveyskeskustoiminnoissa ei sytyttänyt tällä kertaa, mutta on syytä pitää esillä varsinkin Hakunilan palvelujen myymiselle yksityiseksi bisnekseksi.

Budjettisopimukset ovat pieni väre suuren kaupungin talousarviossa, mutta ilmaisee kipeimpiä kohtia. Käsittely jatkuu 16.11 valtuustossa.

Valtuustoryhmien, perussuomalaisten monimielistä ryhmää lukuunottamatta, puheenjohtajien allekirjoittama Vantaa-sopimus on välivaihe kamppailussa kunnan omista palveluista. Tämän vuoden ajan on Vantaan suunnittelussa ollut kokoomuksen tempoillen johtama poikkeustila.

1. Kevään kuukausina käsiteltiin tämän vuoden palvelumenojen alentaminen. Vasemmistoliitto vastusti ainoana ryhmänä sosiaali- ja terveystoimen lisäsäästöjä. Tämän jatkona suunniteltiin hyvin kireä kehys tulevan vuoden talousarviolle ennen lautakuntien käsittelyä.

2. Elokuussa kokoomuksen johdolla synnytettiin talouden katastrofikuva. Mikään mittari ei ole osoittanut talouden heikentyneen enemmän kuin keväällä arvioitiin. Vantaa tuntuisi pärjäävän hiukan paremmin kuin kunnat keskimäärin. Iso velka on poikkeuksena, mutta sekin saatiin hallintaa parina viime vuonna.Palkansaajien Vantaalla mm. palkkatulojen vero kasvaa jonkin verran nopeasta työttömyyden kasvusta huolimatta. Vantaan kaupungin tulot ovat notkahtaneet vähemmän kuin optio- ja yritysveroista riippuvaisemmissa muissan suurissa kaupungeissa. Kaupungin töissä on toimeenpantu usean miljoonan euron säästöt. Sen sijaan ulkoa ostetut palvelut ja ulkoiset vuokrat ovat jatkaneet nousuaan. Talouden kauhukuvaa tarvittiin kunnan työn ja omaisuuden ulosmyyntiä koskeviin kaavailuihin. Kaupunginjohtajakin sai nuhteita, kun esitti taloustilanteen liiemmin dramatisoimatta. Elokuun monipäiväisissä kh:n kokouksissa virkamiehet kaivelivat pöytälaatikoistaan kaikki mahdolliset yksityistämis- ja omaisuuden myyntisuunnitelmansa. Päätöksiä ei tehty, merkittiin tiedoksi informaatio, josta lehdetkin kirjoittelivat. Talousarvion kehystä kuitenkin kiristettiin umpimähkäisesti entisestään.

3. Valtuustoryhmille esitettiin sopimuksen tekemistä talouden tasapainosta. Vasemmistopuolueet kannattivat nopeaa tahdonilmaisua, mihin lautakunnat voisivat nojautua: säästötasosta ja kunnallisveron korottamisesta. Kokoomuksen esittämä tahti oli hitaampi ja syykin selvisi sopimuksen ensimmäisestä luonnoksesta. Se sisälsi suurin piirtein kaikki yksityistämiset ja palvelupisteiden karsimissuunnitelmat, joita oli alustavina esitetty. Tämä ilman minkään normaalin kunnalliselimen käsittelyä. Vasemmistoryhmät saivat monia kohtia (kunnallisen perhepäivähoidon alasajosta lähtien) pois sopimuksesta ja useita sevittelyiksi ilman toimenpidepäätöksiä. Taustavalmistelu varmasti jyllää sopimuksesta huolimatta sellaisella tavoittella että: neljä terveyskeskusta lopetettaisiin, Hakunilan ja Länsimäen alueesta tulisi yksityisen terveydenhoidon koekenttä neuvoloita myöten, kolmen jäljelle jäävän terveyskeskuksen vastaanotot yksityistettäisiin, kotipalvelut ja -sairaanhoito ja moni muukin asia hankittaisiin palveluseteleillä, siivous ja ruuanlaitto sekä kiinteistöhuolto ensin yhtiöitetään ja sitten.., koulu ja päiväkotirakennukset ensin rahastoidaan ja sitten..., Hakunilan ja Pointin yhteispalvelupisteet lopetettaisiin jne. Kokoomukselle yksityistäminen tuntuu olevan ideologista, seurauksista riippumatonta. Esitetyistä yksityistämishankkeista ei yhdestäkään ole osoitettu taloudellista säästöä.  Vasemmistoliitto on periaatteellisesti kunnan oman työn ja kiinteistöjen kannalla. Ideologian varassa ei kuitenkaan olla, vaan talouslaskelmat, kokemukset ja kuntalaisten valtaosan mielipiteet puoltavat tätä kantaa.

4. Miksi sitten minäkin olin sopimuksen allekirjoittamisen kannalla, vaikka siinä piilee murheellinen tulevaisuuskuva? Jonkinlainen tolkku sopimukseen lopulta tuli molempien vasemmistopuolueiden väännöllä. Vihreä ryhmä askarteli yksinomaan ympäristöpykälän parissa, johon siihenkin vasemmistoliitolta tuli selkeä päästövähennystavoite.  Kokoomus joutui perääntymään, montaakaan sen ajamaa asiaa ei ole tässä sopimuksessa päätetty. Aikaa on voitettu esimerkiksi terveyskeskusten puolustamiselle ja kunnan oman työn säilyttämiselle. Työllisyysasiaan tuli jotain parannusta erityisesti nuorten syrjäytymisvaaran torjumisesta. Edelleen on jatkettava kokoomuksen suuren puhalluksen paljastamista. Henkilökunnankin piiristä odotan kannanottoja. Vantaa-sopimuksen tiukka raami panee palveluhenkilökunnan lujille ja uudelleenjärjestelyjen uhka tulevaisuuden epävarmaksi. Asuinalueilla on kapinoitava palvelupisteiden puolesta. Huonosta palvelusta on valitettava, kuten menetyksellä on toimittu vanhusten hoidossa. Voimia on koottava.

5. Perussuomalaiset jäivät sopimuksen ulkopuolelle. Ainoa julkisuuteen tullut poikekava esitys oli pienempi veronkorotus. Siitä seurauksena olisi palvelujen entistä suurempi karsinta. Perussuolmalaisten valtuutettujen joukossa on muutamia innokkaita yksityistäjiä, valtuustossakin on kuultu kiivasta puhetta liikkeenluovutuksen autuudesta ja toisaalta kouluavustajien "suojatyöpaikoista"?   Perussuomalaisista ei ainakaan näissä neuvottelussa ole ollut tukea vasemmiston ajamille tavoitteille. Irtautumalla ryhmä tulee tukeneeksi kokoomuksen tavoitteita? Espoossa  perussuomalaiset (Soini itse) ovat veronkorotussopimuksessa mukana?

Nyt alkaa lautakuntien talousarviokierros ja asiat ovat marraskuussa valtuuston päätettävänä. Siellä on varsinainen paikka päätöksille. Sopimus taannee kunnan selviytymisen talouslamasta, mutta miten käy palveluja tarvitsevan kultalaisen?

Kun kuuntelee kunnan palvelujen kriisiä koskevia puheita, on johtopäätös yksinkertainen. Tarvitaan vain hiukan varoja lisää ja sitä kautta henkilökuntaa palvelutehtäviin. Hyvävaraista elämää näkyy ympärillä, mutta yhteiseen kassaan ei kerry tarpeeksi varoja. Taantuma korostaa asiaa.

Rikkaita ja varakkaita on verotettava enemmän, nyt suunnitellaan helpotuksia. Kaikille tarkoitettujen yhteisten palvelujen periaate - ns. hyvinvointiyhteiskunta - perustuu tähän: veroa kannetaan ja palvelut järjestetään kaikille varakkuudesta riippumatta. Perinteisesti rikkaat ovat kantaneet suhteellisesti isomman vastuun.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja totesi jo viisikymmenluvulla oikeiston linjan: On vaadittava verojen alentamista, se on ainoa keino hillitä julkisia menoja. Nyt tämän linjan voittokulkua niitetään. Kohta ollaan vaivaishuollon ja almujen maailmassa.

Siis kannatan kunnallisveroäyrin nostamista. Parempi olisi korottaa valtion progressiivista veroa, mutta tämä hallitus ei sitä esitä.

"Vantaan työttömyysaste huhtikuussa oli 7,6 prosenttia, eli  työttömiä työnhakijoita oli yli 8000. Vuosi sitten työttöminä oli 6 165  henkilöä. Miehiä työttömistä oli 62 % ja yli 50-vuotiaiden osuus puolestaan oli 32 %.  Vajaakuntoisia eli osatyökykyisiä oli 15 % kaikista työttömistä työnhakijoista. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 1017 eli 13 %. Heistä 220 oli alle 20-vuotiaita. Nuorten työttömyys on lähes kaksinkertaistunut edelliseen vuoteen verrattuna. Heinäkuussa Vantaalla voidaan olettaa olevan lähes kymmenen prosentin työttömyysaste." Näin kertoo tiedote.

Luvut kasvavat vaarallisen nopeasti. Samalla kerrotaan työllistämisrahojen ehtymisestä kesken vuoden. Valtio kikkaili jotain lisää ESR-projektirahoja karsimalla. Kunnassa uinaillaan vielä. Erityisesti nuorten työpaikkoja tarvitaan normaaleina työllistämisinä erityisesti kunnan töihin. Niihin tarvitaan hiukan enemmän kunnan omaa rahaa kuin pitkäaikaistyöttömien paikkoihin, mikä ryhmä myös on tärkeä.

Karsinnan keskellä pitää muistaa, että työllistäminen on ykkönen ja heti seuraavana toimeentulon järjestäminen. Säästöt näissä asioissa tulevat vastaan moninkertaisina, kalliina ongelmina.

Tästä syntyy ongelma. Osalla koululaisista on avustaja ja hänetkin lomautetaan. Kaupungin palveluksessa  ei taida olla muuta ammattikuntaa , jonka työ katsotaan niin vähäarvoiseksi, ettei normaalia loman pitoa voida järjestää.

Kaupunginhallitus oli päättänyt huhtikuussa, ettei ketään lomauteta tai irtisanota. Nyt päätös toistettiin ja kahden viikon kuluttua odotetaan työllistämistoimenpiteitä. Perussuomalaisten valtuutettua Timo Auvista tämä ei miellyttänyt, vaan hän puhui suojatyöpaikkojen järjestämisestä. Opettajan työ kuuleman mukaan on niin vaativaa lukukausien aikana, että loma on tehty sisään, mutta ei pienipalkkaisilla avustajilla.

Kuntatyö on tätä nykyä kirottua. Kuntatyötä myydään laman varjolla ulos ideologisin perustein. Mainitusta avustajien kesälomaongelmastakin aiotaan selvitä ostamalla jatkossa Vantaan määräaikaiset avustajat palveluyritykseltä vain koulujen lukuvuoden ajaksi.

Vasemmistoliitto on ottanut selkeän kannan avustaja-asiassa:

http://www.vantaanvasemmisto.net/?p=295